Kangerlussuup oqaluttuassartaa

Nunaqarfiup eqqaani nuna
Kangerlussuup eqqaani pinngortitarsuaq pisoorsuuvoq. Kangerlussuaq qanga kujataamiunit avannaamiuniillu tuttunniartarfiusimavoq, ilaatigullu toqqikutigut tuttunniartarsimanerannit takussutissat ullumikkut suli takuneqarsinnaallutik.

1960-ikkut ingerlaneranni Kangerlussuup eqqaa umimmannik nuutsivigineqarpoq, tassanngaannartumillu amerliartupiloorlutik. Inuutissarsiutigalugu piniartut akuersissuteqarlutik umimmanniartarput, umimmaallu amerliartornerat ilutigalugu piniarneqarsinnaasut amerliartortinneqarlutik.

Takornariaqarneq ineriartortuartoq
Kangerlussuup tikikkuminarnerata aallarfigiuminarneratalu malitsigsaanik takornariaqarneq arlalitsigut periarfissaqalersinneqarpoq, Kangerlussuullu eqqaani uumasut nunalu imminerminni najugaqavissunut minnerunngitsumillu takornarissanullu sammisassarpassuaqartitsipput.

Ullumikkut takornarissat sermersuarmut misigisassarsioriartornissaminnut, Kangerlussuup oqaluttuassartaa soqutiginaqisoq, Kangerlussuullu eqqaani nunarsuup misigisaqarfiginissaanut periarfissarpassuaqarput. Umimmapassuit, tuttut uumasullu allat takornarissanik takussallugit namminerluunniit piniassallugit misigisassaavoq.

Pisummik angalaarnerit angalaarfissallu
Kalaallit Nunaanni nunataqarnerpaaq najugaqartunit, aammali Kalaallit Nunaata avataanit Kalaallit Nunaanniillu pisummik angalanermik nuannarisaqartunit tikerarluarneqartarpoq.

Ungasinnerusumut qaninnerusumulluunniit pisummik angalanerni pingaartumik Kangerlussuup Sisimiullu akornanni pisuffiusartoq eqqaaneqarsinnaavoq. Pisuffiusartoq 180 km.-inik isorartutigaaq, silalu pisuttullu qasujuissusaat apeqqutaallutik ulluni arfinilinnit aqqaneq-marluk tungaannut pisuffigineqartarluni. Pisuffimmi ataasiinnaanngitsumik illuaraqarpoq unnuiffiusinnaasunik.

Innuttaasut
Kangerlussuaq ullumikkut 522-nik innuttaasoqarpoq, Kalaallit Nunaannilu nunaqarfiit annersaanni suliarisariaqartut aallaavigalugit mittarfimmik kommunellu ingerlataanik ingerlatsinissami suliassat assigiinngitsut suliarisarpaat.