Kangerluarsuk ungallermiit Sisimiunut

Kangerluarsuk ungalliup kangerluaniit Sisimiut tungaanut ullut pingasut atorlugit qaqqat itivittarlugit, tatsit kusanartut aqqusaarlugit, kangerluk sinerlugu qaqqallu kangerluttuut sermertarasaartut aputaajuitsullu aqqusaarlugit pisussaasi. Uani Arctic Circle Region-ip tunniussinnaasai taamaasa pissarsiarissavasi.

Sivisussusaa: Ullut pingasut.
Sumiiffia: avannaatungaaniit aallaqqaataani siullermi soqanngilaq; tamatuma kingorna inussuit aappalaartunik ilisarnaatillit.

Nassuiaammik pdf-inngorlugu uani aallerit anisitsillutillu.

Pisullusi aallannginnissinni
Una angalaneruvoq aqqutaani piffissamut atuinermut imminut akilertoq. Kangerluarsuk Ungallermiit, aamma ulluinnarni taaneqartartoq Andenfjorden, Sisimiunut aallarnissa aallaqqaataaniit qaqqat kangerluillu kisimeeqatigissavasi Arctic Circle Region-ip tupernartortaata ilaani.

Angalanermi kuuit annikinnerusut ikaarnissaannut ilisimasaqarnissamut pisariaqartitsivoq, aammalu tamakkununnga ilisimasaqartigasi angalatitsisumik ilaqartigasi aallartariaqanngilasi. Aqqummittaaq tassani tupeq atortuni qitiulluinnartuuvoq, aamma qaqqani sivisuumik angalanissatut piareersarsimanissarsi pisariaqarlunittaaq, qaqqani malittarisassat pitsaasumik ilisimanissaasa saniatigut, minnerunngitsumillu nunap assingisa sumiissusersiutillu atornissaasa ilisimanissaasa saniatigut. 

Atortut taakku ajoquteqanngippata misigisassanut annertuunut ingerlassaasi, Kangerluarsuk Ungalliup qinnguanut angallammik angalanermik aallartiffeqartuaannartumut, siumut utimullu pisunnissaq aallaqqaammulli aalajangiussaasimanngippat, kangerlummi naapinnissamut isumaqatigiissuteqanngikkaanni imaluunniit oqarasuaammik satellikkoortumik nassarsimanngikkaanni.

Angalanerup aallartinnera
Ajunngitsumik angallateqarluni akunnermi 1 ½ angalasoqarsinnaavoq, ilummullu angalaneq kangerluit aqqusaarlugit, erngup nukinga atorlugu nukissiorfiliorfik islandimiut suliffeqarfiannit Istak-imit suliarineqaleruttortoq aamma imminik misigisassaasoq ingerlanneqassaaq.

Ilimanarluinnarpoq sulliveqarfiusup talittarfiatigut nunamut ikaartinneqarsinnaasusi, kisianni Ìstak sulinerminnut inissaqartussaammata tamaanga talinnissamut akuerisaanissaq killilersimaarneqarsinnaavoq, aamma kangerluup kujataatungaata sineriaatigut nunamut ikaarnissarsi toqqarsinnaavarsi, tassaavortaaq angallavissamut aallartiffissamu qaninnerpaasoq.

Kujataatungaata sineriaa toqqassagassiuk, taava kuup kangiatungaatigut ikaarnissarsi isumagissavarsi, taava taamaasillusi taasuma ikaarnissaa (kuup ”talerpiatungerpiaa”: kuup talerpiatungaa, ammut kuulluartoq) aallarniutigissanngilarsi. Nunami tamaani tuperfissaqqissunik amerlasuunik peqarpoq, kisianni kuup qanittuani ujaqqap angisuup eqqaani siorartannguami unnuiffigissallugu pitsassuuvoq. 

Kangerluarsuup ungalliup qinngua immikkut illuinnartuuvoq, Itinninnguup qinnguani qaqqaq portusuup aanngariartornera, sermip iigartartup Aqqutikitsumiit sermeq iigartoq, kangerluk sinerlugu tasersuarmiillu aamma qaqqami tasinngortaniit qooqqut qorsuusut.  

Nunap immikkoortuani qooqqut qaqqallu qaavisa misissornissaanut ullunik uninngavissanik pilesaarusiorsinnaavutit. Ullormi tikinnermi majuarnissaq ajunngitsorujussuuvoq, aammalu kimmut kujammut kitaaniittoq punkt 988 toqqassallugu tulluartuussaaq. 

Kangerlummiit qooqqut marluusut sermimimik igaartartullit akornisigut sivinganikkut majuassaasi. Narlunganersap siulliup tikinnissaanut kvarterit pingasut missaat sivisussuseqarpoq, tassanngaanniillu isikkivik tupinnaannartunngoreerpoq qasuernarluni. 

Tassanngaaniit tatsip Tasersuup tungaanut isikkivk siulleq tikissavarsi, narlunganersallu tullianut majuassaasi akunnerup affaa atorlugu, akunnerillu marluk pisoreerussi qattuninnguamut 988 meterisumiittumut pissaasi. Piffissaqarpallu sulilu nukissaqaraanni, taava angalaneq akunnernik arlalinnik sivitsorlugu qattunermut tullermut 1438 meterinik portutigisumut ingerlaqqittoqarsinnaavoq. 

Tassanngaaniit nunarsuaq tamarmi takuneqarsinnaavoq, aamma sermimiit iigartartumiit qaqqallu qaaniit alarsinnaagussi, taava kitaata kujammut kitaani qooqqut akornisigut ammukanneq takusinnaavarsi aqqutissarsi. Taamaattorli kangerlummut uteqqaartussaavusi Sisimiunut utimut aqqutaa ingerlaqqinnginnerani.

Ulloq siulleq
Una ulluinnarlugu ingerlaarfiuvoq nalinginnaasumik akunnerit 6-it missaani ingerlaarfiusoq. Angalaneq nammineq kuussuup kangiatungaatigut (talerpiatungerpiaatigut) majuariakkut sakkortuukkut aallartiffeqarpoq, taanna akunneq ataaseq missaat atorlugu ingerlanneqartarpoq. Illuatungaanut pigussi, taava ullup sinnera narluinnangajattuuvoq, kuussuullu qulaaniit kujammut pisussaasi, qooruk avinngarusimasoq kusanartoq aqqutigalugu.

Aqqutaata annersaaani kuussuup kangiatungaa (talerpiatungerpiaa) suli malissavarsi, kisianni naloraarfik tikinngilaattaani samiatungaatigoornissaq pitsaasussaaq taamaasillunilu majuarissakkoorluni, naak kuussuup eqqaani sivingagaluartoq. Naloraarfik ajornartorsiutaanngilaq taassumalu kinguninngua pitsaasunik tuperfissaqarpoq. 

Ullormi angusassap pingaarnersaa sarsutassaq tikinngilaattaani taseq mikisoq tikinneqarsinnaavoq, amerlanerillu akunnerit pingasut missaat pisoreernermi tikittarpaat. Tamaani, tatsip tullia tikinnginnerani, illuatungaanut illuatungaanullu isikkiveqarluni ullup qeqqarsiorfissaqqissunik arlalinnik peqarpoq, aammalu tatsip eqqaani tuperfissaqqissunik peqarpoq, nunami kusanartumi eqqissisimaarnissamut piffissalinni.

Tassanngaaniit nunap tungaanukanneq sangussaasi, kisianni kuuk suli sinissallugu. Aqqutaa kimmut sangungalaartuuvoq qooqqullu tulliani kangimut kimmut sammilluni. Qooqqumut isinngilaattaa ammukarissap naqqani ujarappassuit sumi tamaani inissisimasut aqqusaaqqaassavasi, stonehengenut ittunut eqqarsalersitsisinnaasut.  

Qattunersannguami ujarassuaq ujaqqanik mikisunit unguneqarsimasutut isilluni qeqqani inissisimasoqarpoq. Qularutissaanngilaq pinngortitap nammineq pilersitarigaa, kisianni eqqumiitsutut isikkoqarpoq, aammalu isikkivimmut isikkivittut iinnarpoq, tassanngaanniillu qooroq uninngavissaqqippoq. Unnueqqinnissamut naammattumik imissaqarussi, tamanna unnuiffissaqqissuuvoq.

Maanngaanniit aqqutaa qooroq aqqusaarlugu kangimut ingerlavoq aammalu masarsorasaarluni. Tatsit ersarissut marluk aqqusaareeraanni aqqutaa kujammut sangoriaqqiffeqarpoq silagitsillugulu iluatsitsinikkut Maniitsup sermersuata qaavatungaa ungasissumi takusinnaavarsi.

Aqqutaatigut ingerlaqqilaaraanni, aqqutaata kujammut sangoriarnerata kinguninngua, kuussuup saamiatungaani tuperfissaqqissoq takkutissaaq. Tamaani sioqqanik tasertalimmik nunap allanngoriartorneranik pilersimasumik ujararojussuarmillu peqarpoq, naggorissuulluni kujammullu isikkivigilluni. Tamanna unnuiffissaqqissuuvoq. 

Ullup aappassaa
Pisuttut amerlanersaanut ulloq taanna akunnerit arfinillit atorneqartarpoq. Kangerluarsuk Tulleq tungaanut qooqqukkut kuuk sinerlugu ingerlaqqissaasi. Nuna pisuffikkuminartuuvoq ornitarsilu tassuuguinnaq tikissavarsi. 

Akunneq ataaseq affarlu pisoreernerup kingorna kuuk kuummut allamut annertunerusumut kuuffeqartoq tassanngaaniilu kangerlummut kuuttoq tikissavarsi. Naloraarfiginissaa ajornanngilaq, misissuilluarussilu ikaarfiusinnaasunik arlalinnik nassaarsinnaavusi.  

Maanngaaniit akunneq ataaseq pisukkaani kuup tullia tikinneqassaaq, Kangerluarsuk tulleq tatsimut ataneqalersitsisoq aammalu taassuma eqqannguaniippoq ujakkaarluni unammersuartarfiup Arctic Circle Race ukiut tamaasa tammaarsimaartarfia.  

Kuuk taanna ilaanneeriarluni pisuttunut ajornartorsiortitsisinnaasarpoq. Ikaannginnissinni erngup ingerlaarfia iluamik misissoqqaartariaqarpoq, ilaannullu allunaasaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Imeq nilleqaaq sarfartullunilu, taamaattumik tassani ajaappissat assigisaalluunniit pinngitsooratik atorneqartariaqarput, taamaasilluni ilaalerussi amerlanerusunik ajaperfissaqarniassagassi. Ikaarfissaq ajunnginnerpaassaaq tatsip qulaatungaani ikaarniaraanni.

Illuatunginnguaniippoq illuaraq piniariartarfittut taaneqartartoq, Sisimiut Kommuneanit pigineqartoq. Taanna sila ajorpat ullup qeqqarsiorfittut atorsinnaavarsi. Kuuk aammattaaq eqalunnik ulikkaarpoq, aamma ulloq taanna unnukkorsiutissassinnik nutaanik pisaqarnissamut atorluarsinnaavarsi. 

Kommunep illuaraataaniit akunneq ataaseq atorlugu ornigaq anguneqarsinnaavoq, Kangerluarsuk tullerup qinnguata kitaatunnginnguani kujataatungaaniittoq takornarissanut illuaraq. Aqqutaata naggataa amerlasuunit naqqa pissutigalugu kangerluullu tungaanut sivinganera pissutigaluigit oqimaatsutut misigineqartarpoq, kisianni illuaqqamut apuulluaraani tamakku puigorneqartarput. Ulloq tamaanga killisinniarussiuk tassani unnuiinnartoqarsinnaavoq, kisianni angalagussi marlunnik unnuinertalimmik, taava ingerlaqqilaarsinnaaneq imminut akilersinnaavoq.  

Illuaraq qaanngeraanni aqqutaa ersarinnerulissaaq anguniagarlu orninnissaa oqinnerulerluni. Maanna Arctic Circle Trail tikipparsi, Sisimiut Kangerlussuullu akornanni pisulluni angalanermi aqqutaasoq. Aqqutaa inussoqarasaarpoq aappalaartunillu ilisarnaateqarluni, taakkulu Sisimiut tungaanut aqqutip sinnerani malissavasi.

Kangerluk sinerlugu aqqut suli akunnerup ataatsip missaani ingerlaarfigissavarsi Sisimiut tungaanut kujammut sammisoq qaqqaq tikinnginnerani. Majuanngilaarnermi kuuk ajornartorsiutitaqanngitsumik ikaarneqaqqaassaaq.

Majuariaa majuarlugu akunnerup affaannaavoq isikkivigeqaarlu. Qummut qaavaniippoq illuaraq Sisimiut Snescooterforeningip illuaraatigisaa, aammalu taassuma natiani unnuisinnaavusi. Taamattorli illuaraq niululiinnarlugu inissitaavoq, aammalu ukiuunerani sumiiffinnut allanut nuunneqarsinnaasarpoq. Taamaattumik illuaraq tappikani qaavaniinngippat (!), taava nalornissanngilasi, taava tupermik nappaariarlusi toqqup ammaneraniit kangerlummut isikkivik nuannaarutigiinnarsiuk.

Illuaraq inissaminiippat unnuiffiginissaalu toqqassagussiuk, taava illuaraq namminersortunit pigineqarnera ataqqisiuk. Illuaqqat allat tikitassitilli iliuuseqaritsi: Tukassarsimasasi torersarsigit, illuararlu nassaarineratut ilillugu qimannissaa isumagisiuk, atortunillu piginngisassinnik atuinasi.

Ullut pingajuat
Ulloq kingulleq ajornanngitsunnguamik ingerlanneqarsinnaavq akunnerillu tallimat missaat atorlugit ingerlanneqarsinnaalluni. Kisianni sooq qaqqat akornisigoortoqassava?

Pisulluni aqqut malillugu aallartiffigissavarsi illuatungaanilu qunnersuaq aqqusaarlugu ingerlassaasi, Nasaasaarlu saneqqullugu qoorukkoorlusi Sisimiunut tikissaasi.

Illuaqqamiit majuaqqaalaartariaqarpoq qaqisassap qaqinissaata tungaanut, taanna nunap assingani Polar Route-itut (Qerrortusup majoriaa) nalunaarsorsimavoq. Tassani tatsit siaarsimasutut isikkullit marluk aqqusaaqqaassavasi, tamaanilu tuperfissaqqissorpaaloqarpoq, qaavaniillu kuup talerpiatungaa sinerlugu ammukassaani naanissaata tungaanut.

Qooroq sinerlugu kujammut Nasaasaamullu kusanartumik isikkiveqarpoq. Ammukajaakkooreernerup kingorna aqqutissaq ersarlunnerulerpoq, kisianni kuuk akimorlugu masarsoqarfik taarmik inussunnik ilisarnaasersugaavoq. 

Masarsoqarfiup kingorna aqqutaa talerpiatungaanut sanguartuaarpoq Nasaasaallu aamma Alanngorsup akornanni aqqusaagassaqarluni. Sisimiut sangusaarnermut sisorartarfia saamiatungaatigut saneqqutissavarsi, taanna qaqqajunnannguamut toqqoqqasutut inissisimavoq,  taamaammat aatsaat tikikkussiuk takussavarsi.

Majuartaateqarfiup kinguninngua kuunnguaq aqqusaagassaavoq illuatungaanilu saamiata tungaaniittut ilisarnaatit tungujortut maluginiassavasi. Taannaavoq Nasaasaamut aqqut, aammalu taanna ullormut kilometerinut ilassutigisinnaavarsi, tassami tassaneereerassi ullormullu aqqutissaq naatsunnguummat. 

Illuatungaatigulli isumaqarussi pisunnersi naammareersoq, taava tamaanngaaniit illoqarfiup tungaanut aqqut imaaniit takulluarneqarsinnaasoq atuaannassavarsi. Ullut pingasut nuannersut naapput. Naqqani tatsit aappaat aqqusaagassaavoq taassumalu illuatungaani aqqusineq sioraannaasoq naapitassaavoq. Aqqut kingulleq aqqusineq sioraannaaasoq atuarlugu akunnerup affaata missaani sivisussuseqarpoq aqqusinerlu imeqarfiup eqqaani aappalaartumik assiaqutilimmi naaneqarpoq.

Sisimiunut tikilluarit.